Onneksi on ollut sateisia päiviä. Luonto pitää siitä ja minä myös. On voinut istuskella sisällä neulomassa  tuntematta huonoa omaatuntoa. Ranne on ollut ihmeen rauhallinen, johtunee ehkä siitä etten tee sillä mitään raskasta, olen oppinut pyytämään apua ja pidän jatkuvasti rannetukea. Siispä nautitaan neulomisesta niin kauan kunnes tilanne muuttuu. Saas nähdä onko sitä enää neulojaksi ranneleikkauksen jälkeen, pitääköhän taito opetella kokonaan uudestaa? Tästä epävarmuudesta johtuen en ole oikein uskaltanut hamstrata lankoja ja pyrin neulomaan aloittamani työt loppuun ennenkuin aloitan uutta. Pyrin myös pääsemään eroon jäljellä olevista langoista. Melkein kaikki tämän vuoden puolella tekemistäni neuleet kuuluuvat tuohon kategoriaan, niin myös tämä:

Boleron ohje löytyy Modasta nro 3/2007 (malli 6, s 88). Minulla oli vajaa 200 g Butterflyta (55 % puuvillaa, 45 % viskoosia) ja jännäsin josko se riittäisi kyseiseen malliin, ohjeessa lanka on Novitan Marine ja menekki 250 g. Mietitytti myös langan ohuus. No tartuin rohkeasti  4,5 mm puikkoihin ja rupesin neulomaan. Neulepinnasta tuli löysä mikä vähän harmittaa mutta ainakin bolero mahtuu päälle eikä löysyys haittaa kyseisessä mallissa. Hihoista en saanut niin pitkiä kuin mallissa oli. Lankaa jäi vähän joten olisin ehkä saanut 5 cm lisää pituutta mutta sitten hihat olisivat ikävästi juuri kyynäetaitteessa. Niin että tähän on tyytyminen. Vaaka lähti kyläilemään joten en voi kertoa tarkkaan langanmenekkiä, arvioisin että noin 120-150 g. Tekisi kovasti mieli tehdä toinen mutta se tietäisi lankaostoksille menoa, huokaus.

Tässä päätön nainen bolerossaan ja juhlakoltussaan.