Vanhojen neulelehtien yksi viehätys on siinä, että kaikille neuleille on annettu oma nimi eikä pelkkä numero niinkuin nykyään. Ai niin, eikös noilla ulkolaisilla malleilla ole usein nimet niinkuin Kukkakorihuivi. Niin että annetaanpas näille ensimmäisille sukkakuun tuotoksille nimeksi Siiri-sukat. Nuorimmaiseni saa ne unisukiksi, sillä niistä tuli peitonallapidettävät. Kävi nimittäin vanhanaikaisesti: muinainen lanka loppui kesken, sitäkin oli kahtenä eri sävynä ja sukkaa piti jatkaa sillä mitä sattui laatikoista löytymään.


Malli     Siiri-sukat, oma malli (64 s), vahvistettu kantapää,
Lanka   Hjertegrep ja jokumuu, 100 % villaa, menekki n. 70 g
Puikot   2,5 mm sukkapuikot
Koko    37

Kehittelin tämän mallin itse mutta epäilen vahvasti etten ehkä ole ensimmäinen joka yhdistää silmukoita näin, sen verran simppeli tuo malli on. Sehän on oikeastaan pelkkää resoria, vain joka neljännellä kerroksella on kavennettu ja lisätty silmukoita. Pidän siitä että sukat istuvat napakasti jalassa ja siksipä olenkin kehitellyt erilaisia resoriversioita. Seuraavat sukat tulevat tällaisella mallilla:


En pidä sanallisesti kirjoitetuista ohjeista, enkä jaksa itsekkään niitä kirjoittaa. Laadin näistä ja tulevista malleista ruutuohjeet myöhemmin.

Vielä yksi kuva. Eilen haravoitiin takapihaa ja kappas vaan, löysin kukkapenkistä vielä tällaisen pienen äitienpäiväruusun. Sieltä se kurkisteli pienenpienenä heinien alta. Pelastin sen paleltumasta ja nyt se on niin sievänä tuossa pöydällä.


Ranne on kestänyt hyvin neulomista mutta jäykkä se on yhä edelleen, onneksi ei ole kipuja enää. Niin että mikäs tässä on neuloskellessa.