Kesäkuusta näyttää muodostuvan huivikuu ja mikäs siinä. Ne ovatkin sopivan kevyitä neulottavia näin kesähelteellä :)

Tämänkin huivin malli löytyi Viktorian lace today kirjasta (jota olen selaillut niin ahkerasti, että liimaukset alkavat pettää selkämyksestä). Oikeastaan mallina on osa erään huivin reunakuviosta (scarf with French trellis border from Weldon´s 1890 and bramble leaf center). Langan vähyys vaikutti mallin valintaan ja tietty huivin kokoon (lanka löytyi laatikon paohjalta ja on ilmeisesti Tennesee, no merseroitua puuvilla kumminkin). Valmis huivi on mitoiltaan 0,17 x 1,50 m plus hapsut eli tuli ihan tolkun huivi. Tämäkin menee lahjaksi.

Olen entisöinyt kuvassa olevan 30-luvun tuolin joskus muinoin. Selkänojan poikkipuun keskusosa oli malattu mustaksi. Hinkkasin vanhaa väriä pois ja pinta jäikin niin mukavan näköiseksi etten maalannutkaan sitä uudelleen vaan jätin silleen. Tartun pensseliin jahka tuo ei enää mielytä silmää. Verhoilukankaan kudoin Fritids garnilla ja ohuella kalalangalla kalalankaloimeen, lopuksi värjäsin koko jutun koneessa ja niinpä kangas tiivistyi ja huopui sopivasti käyttötarkoitukseensa. Noita tuoleja on yhteensä neljä ja sarjaan kuuluu myös pöytä. Sain kaluston aikanaan ilmaiseksi kun avasin suuni oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Ja vanhojen muistelu jatkuu (olenko tullut jo siihen ikään, oijoi). Kirjoitusten jälkeen (öh, jokunen vuosi sitten) olin vuoden kansanopistossa taidekäsityölinjalla. Hienolta kalskahtavasta nimestä huolimatta ainakin kudonnan opetus oli kovin perinteistä. Taidettiin kaikki kutoa mm. joku vaatetuskangas ja minä tein tämän puserokankaan puuvillasta ja lisäsin siihen vielä punapoimintaa.

Malli on kansanomainen peruspusero. Ihmeen siisti kokonaisuus ottaen huomioon ettei kutomiskokemusta ollut kertynyt kovin paljon vielä siinä vaiheessa. Täytyy kyllä tunnustaa etten ole käyttänyt vaatetta kovin paljon. Pusero vieraili parikymmentä vuotta tätilässä, en sitten tiedä käytettiinkö sitä siellä kuinka paljon. Nyt se kotiutui, koska tuli tarve pukeutua vanhanaikaisiin vaatteisiin. Viime viikonloppuna täällä oli kyläjuhlat ja kyläseura oli järjestänyt Suomen sota aiheen tiimoilta ohjelmaa johon kuului myös  perinnekulkue. Kai minä olin torpparin muija tai piika, no rahvasta kumminkin vaatimattomissa tamineissani (kuvassa vasemmalla).

Hyvää viikonloppua itsekullekin säädylle..