No niin, nyt sitä ollaan siellä ravelryn ihmeellisessä maailmassa ja minut löytää yllätys yllätys, nimellä annikainen. Eilissä iltana tutustuin (hitaanlaisesti) flikkeriin ja sain kuin sainkin muutamia kuvia sinne. Tarttis vaan olla enemmän aikaa oppiakseen kaikkea uutta mitä siellä on, vaan eipähän tässä jäniksen selässä olla. Laittelen siis lisää kuvia sun muuta jahka ehdin ja opin :) Neulerintamalla on ollut hiljaista.

Kuvassa sinisen villatakin mallitilkku, etualalla ja kerällä työn varsinainen väri. Takista tulee siis yksivärinen, yksinkertainen ja tyköistuva. Palmikointia tulee vain nappilistojen reunoille. Laskin kyllä silmukat ja mitoituksen huolella, mutta siitä huolimatta näyttää, että takista tulee liian pieni. Tämä on niin tuttu tunne entuudestaan. Useimmiten on kuitenkin käynyt niin, että pingoituksen jälkeen koko on juuri sopiva. Ja jos ei käy niin, niin esikoinen saa villatakin. Niin.

Sinistä villatakkia on neulottu kainaloihin asti ja siihen se jumahti viikko sitten syystä että piti aloittaa vanhojentanssipuvun ompelu kuopukselle. Sopivia kaavoja ei meinannut löytyä mistään, joten piti yhdistellä vähän sitä sun tätä. Esittelen kunnon kuvia mekosta loppuviikosta, nyt vain tällainen kurkistuskuva:

Lopuksi arvoitus vallankin Pirjo-serkulle: Lakkeja laumana maassa, päistä ei puhettakaan. Mikä se on?

Joopa joo.